Aika tekee meistä monista kauppamiehiä, treidereitä. Ryhdymme vaihtamaan elämästämme turhaa ja ihanaa turhuutta merkityksellisempään. Kun matkailet, et tyydy enää postikorttimaisemiin, joissa voit ottaa selfietä tai belfieitä. Haluat matkan, joka muokkaa sinun mielenmaisemasi peltoa sisäisesti.
Tositelevisiossa voit mennä matkalle slummiin, joogagurun retriittiin tai alastomille deiteille paratiisisaarelle. Sen lopputulosta kutsutaan transformaatioksi. Samalla kun maisema ympäriltäsi muuttuu, sinä muutut. Kokemuksesi muuttaa sinut. Haluat syvempää ja aidompaa. Haluat rahallesi syvempää katetta. Paras matka on sellainen, joka tekee matkan sinuun – ja jää osaksi identiteettiäsi.
Mutta mistä saat rahallesi syvempää katetta? Saatoit tänään selata sanomalehden asuntosivuja ja unelmoida isommasta ja kauniimmasta kodista. Muutettuasi uuteen kotiisi tyytyväisyytesi taloosi todennäköisesti lisääntyy merkittävästi. Hyvä! Mutta niin Saksassa kuin Yhdysvalloissa tehtyjen seurantatutkimusten mukaan uusi hienompi talo tai asunto ei juurikaan lisää sinun onnellisuuttasi tai tyytyväisyyttäsi omaan elämääsi pitkässä juoksussa. Rahalla voi ostaa onnellisuutta, mutta vain tiettyyn pisteeseen.
Sama pätee merkkilaukkuun, uuteen autoon tai uutuuttaan hohkaavaan kodinkoneeseen. Me turrumme nopeasti tavaran tuomaan iloon. Edes talon ostaminen ei näytä olevan hyvä investointi onnellisuuteen. Olemme tyytyväisiä omistamiimme tavaroihin aina siihen asti, kun huomaamme, että tarjolla olisi vielä parempi versio niistä.
Omistamisen pahin vihollinen on tottumus. Me totumme nopeasti tavaraan ja sen tuomaan iloon. Tavara inflatoituu mielessämme hyvin nopeasti. Uudesta tavarasta tulee nopeasti ”uusi normaali”, siitä tulee ikäänkuin tapetti mielemme huoneeseen, muistuttaa psykologian professori Thomas Gilovich, joka on jo pari vuosikymmentä tutkinut rahan ja onnellisuuden yhteyttä.
Kokemukset eivät käyttäydy näin. Niitä ei voi vertailla. Keltaista ja vihreää kokemusta ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen keskenään. Siksi parasta mitä rahallasi voit tehdä on ostaa kokemus, elämys tai uusi taito. Syykin on selvä: Kokemus yhdistää meidät toisiin ihmisiin, mitä tavara ei juuri koskaan tee. Huono tai jopa hyvin ikävä kokemus muuttuu yleensä ajan kuluessa tarinaksi, jota kertomalla voimme viihdyttää ystäviä ja luoda yhteyttä. Kokemuksen ostaminen luo yhteyttä enemmän kuin kultakellon tai timanttisormuksen ostaminen (jollei kyseessä ole kihla- tai vihkisormus). Todennäköisesti meillä riittää enemmän puhuttavaa sen ihmisen kanssa, joka on nähnyt samat gorillat Ugandassa, istunut voimaantumassa samasssa seminaarissa tai ollut samalla kuviokelluntakurssilla kuin sen, joka on ostanut samanlaisen teräväpiirtotelevision. ”Elämyksiä voimme kuluttaa suoraan toisten ihmisten kanssa”, sanoo Gilovich. ”Ja kun nuo ihmiset ovat lähteneet elämästämme, elävät he yhä tarinoissamme, joita kerromme.”
Jos tulisin kotiisi katsomaan, mitä omistat, kertoisiko se minulle, kuka oikeasti olet? Entä jos sen sijaan tietäisin sinusta vain sen mitä osaat ja mitä olet kokenut – kertoisiko se sinusta enemmän?
Kokemukset ovat suurempi osa minuuttamme kuin omistamamme tavara. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi pitää tai rakastaa omistamiani esineitä. Minulla on monia esineitä, joita melkein voin väittää rakastavani. Ne ovat matkanneet kanssani monenlaisten vaiheiden läpi. Joistakin tuoksuvat muistot tai kohisevat esi-isieni tai lasteni äänet. Voin jopa ajatella, että identiteettini on kytketty niihin, mutta lopulta tavara on aina erillinen minusta. Sen sijaan kokemukset ovat osa sinua ja minua, meissä kiinni.
Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan elämykselliseen shoppailuun sijoittavat ovat mieleltään avoimempia, älykkäämpiä ja ulospäinsuuntautuvampia. Mutta onko kyseessä muna vai kana? Ehkä yhtälö toimii toisinpäin. Kun ostan elämyksen, sanon samalla kyllä elämälle tai muutokselle.
Mittavassa yhdysvaltalaistutkimuksessa (DeLeire&Kalil 2010) ainoastaan yksi kuluttamisen tapa näytti lisäävän onnellisuutta. Ne, jotka sijoittavat enemmän vapaa-ajan harrasteisiin, kuten matkoihin, elokuviin, urheilu- ja kulttuuritapahtumiin, taitoihin, kuntoklubin jäsenyyteen tai vaikkapa hyväntekeväisyyteen, raportoivat olevansa selkeästi tyytyväisempiä elämäänsä.
Kokemuksillakin on eronsa. Kun seuraavan kerran shoppailet kokemusta, taitoa tai elämystä, parhaiten kasvatat sen arvoa ostamalla sellaisen,
1) joka on sidoksissa ajatukseesi siitä, kuka olet tai miksi haluat tulla
2) joka tuo sinut yhteen muiden ihmisten kanssa, ja joka lisää yhteyden tunnetta.
3) joka muuttuu tarinaksi ja elää vuosia kanssasi
4) joka on juuri sinulle uniikki, ja jota on vaikea vertailla muuhun.
Hyvä uutinen on, että kokemuksen ei tarvitse olla kallis ollakseen vaikuttava ja tyytyväisyyttä lisäävä. Kokemuksen voit saada vuokraamalla parin euron videon, viiden euron keilauskierroksen tai heittämällä katusoittajan hattuun kolikon kiitokseksi elämyksestä. Monet parhaista elämyksistä ovat ilmaisia.
Työpöydälläni on viisivuotiaan poikani minulle piirtämä talo, isolla paperiarkilla. Talo on punainen, siinä on yksi valtavan suuri ikkuna, vihreä ovi ja kukkaistutuksia talon ympärille. Pojan piirtämä talo lisää vaurauttani tavalla, jolle ei edes voi määritellä hintaa. Paperilla on päivän paras talokauppa.
Unna Lehtipuu
Blogin kirjoittaja Unna Lehtipuu etsii viisaiden neuvonantajiensa kanssa vastausta kysymykseen, miten raha, aika ja talentti kannattaa sijoittaa, jotta niistä saa eniten irti – vaikka et lisäisi lainkaan niiden määrää. Tervetuloa seuraamaan matkaa.
TIMANTTIPESULA 