Toipuvan multitaskaajan tunnustus

“Äiti, sä et katsonut mua kun mä tein maalin, sä katsoit vaan kännyäs”, tiuskaisi ekaluokkalaiseni. Auts, se sattui! Sählykentän laidalla istuessa tarkkailen kättäni,
joka yhä uudestaan hakeutuu avoimena mollottavaan käsilaukkuun ja tarttuu kännyyn. Huomaan lapseni seuraavan kentältä, pysyykö katseeni hänessä vai karkaako muualle.

Kollegani saivat aikaan someraivon, puolesta ja vastaan, Helsingin kaupungille toteutetulle välinpitämättömyys-kampanjalla. Tunnistin – kuten moni muukin – itseni kampanjan hahmossa: Someen uponneen äidin ja isän, joka ei (aina) huomaa, mitä ympärillä tapahtuu.

MIT:n professori, neurotieteilijä Earl Miller muistuttaa, ettei aivojamme ole oikeasti rakennettu multitaskaamaan eli tekemään useita asioita kerralla. Kun pommitamme aivojamme jatkuvasti keskeytyksillä, kuten tekstarien, facepäivitysten tai uutisten selaamisella, niiden toiminta hidastuu – kuin jätättävä kellon viisari. Jokainen siirtymä mielessä aiheuttaa kognitiivisen katkon. Multitaskaajasta eli moniajajasta tulee nopeasti addikti. Kun lähetät tekstarin tai twiitin, aivosi palkitsevat sinut pienellä annoksella dopamiinia eli mielihyvähormonia. Aah – se on kuin pieni nenäsuihkeen tujaus aivoissa. Koukutut ja keskeytät yhä herkemmin muun keskittymistä vaativan tekemisesi saadaksesi jälleen uuden tuiskeen.

Pahaksi äityville keskittymisongelmille on annettu nimikin, adt eli attention deficit trait. Häiriö on osin itse aiheutettu. Vaikkei sinulla ole virallista diagnoosia keskittymishäiriöstä, käyttäydyt kuten keskittymishäiriöinen.

Jos olet kasvanut kännyysi kiinni, et tykkää tästäkään tiedosta: Aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa, että multitaskaus on oppimista vastustava tila, jossa emme opi emmekä pysty syventymään. Siinä ei synny muistoja, ei lapsesi lapsuudesta eikä muustakaan.

Multitaskaamisen on myös osoitettu lisäävän kortisolia eli stressihormonia. Kun vaihdat jatkuvasti vaihdetta aivoissa, stressitasosi kohoaa ja olosi uupuu. Lontoon yliopiston tutkimus osoitti, että niiden koehenkilöiden, jotka tekivät päällekkäin useita tehtäviä, älykkyysosamäärä putosi – muutos oli yhtä dramaattinen kuin jos henkilö olisi valvonut koko yön tai polttanut marihuanaa.(1) Oops. Ei siis ihme, jos jotain ympäriltä jää huomaamatta.

Oletko läsnä olematta läsnä, koska mielessäsi teet jotain ihan muuta?

Jokainen äiti ja isä on varmasti ansainnut somehetkensä. Jokaisen äidin ja isän oma aika on arvokasta ja sitä pitääkin puolustaa. Mutta valehtelen itselleni, jos väitän olevani oikeasti hereillä lapseni elämässä samalla kun sometan. Se on jokotai.

Pesulanpitäjä Unna

Timanttipesulan pitäjä Unna Lehtipuu etsii vastausta kysymykseen, miten raha, aika ja talentti kannattaa sijoittaa, jotta ne tuottaisivat hyvää elämää. Syynissä on kaikki lailliset pääomat. Toisenlainen sijoitusopas “Timanttipesula – sijoita elämäsi fiksusti“ (TalentumPRO ) ilmestyi syyskuussa. Pesu- ja linkousohjelman jatkoa voit seurata kirjautumalla blogin seuraajaksi sivulla unnalehtipuu.com.

Jos haluat Timanttipesulan omaksesi, tilaa se tästä linkistä ystävähintaan (-20%)
https://www.talentumshop.fi/timanttikampanja